Potomitan

Site de promotion des cultures et des langues créoles
Annou voyé kreyòl douvan douvan

Contes créoles

Couillon-nades ka rété pou maîtt yo

Serge Restog

Serge RESTOG, La gorge serrée, le ventre creux, poèmes, Paris, Les paragraphes littéraires de Paris, 1981, 127 p., ISBN : 2-903843-01-5 pp. 111-112, Juillet 1976.

Compè cabritt-bois cété an bougg ki té ain-main fait la fêtt épi toutt’ moune i té join-ne. I fauk i té toujou trouvé an défaut ba moune, poutchi, passe i té ka couè-i an pile, i té ka fait cô-i passé pou an gros missié. I té pé volé tout-pa-tout, monté jisse dans ciel ouè Bon-Dié, flatté Bon-Dié, la-tè pas té ka pôté-i, i té ka min-me prend cô-i pou Bon-Dié dé lhè, épi, pas té ni an mépris i pas té ka trouvé ba moune.

Compè chien ki té ja enragé contt’ Bon-Dié, di ouè ki i té tiré-i la parole, té pli enragé contt’ cabritt bois pisse cété compè Bon-Dié, i té ka atten-ne cabritt-bois join-ne-li épi fait la fêtt épi-i. I ka fait-i mandé padon. Chien té ni ti l’habitide-li, i té ka allé adans bois-a fait ti cabinett-li tous lé matins, or Bon-Dié té interdit-ça.

An jou, cabritt-bois, là, ka tounin an lè cô-i, pas save ça pou-i fait. Lhè i ouè chien ka vini, i dit, «zaffai chien faitt jôdi-a, compè chien pris jôdi-ta-là». I véyé, i véyé chien, i compren-ne ça chien té ka allé fait-a. Lhè chien mété cô-i en position, i coumencé hélé Pas-caca-là, pas-caca-là».

Chien sauté, i pas té ka enten-ne-li, i ran-massé pantalon-i épi mété couri a-tè, mé chien enragé, i faché, ka jiré di prend rivanche-;  ça, ça pas jé moune ka fait».

Chien andidans cô-i min-me ka réfléchit ki man-niè i ké pé fait ça, cabritt-bois cé compè Bon-Dié, eh bin moin, moin ké fait compè épi diabb.

Moin té ja ni an prèmié histoi épi Bon-Dié, cé diabb pou moin allé ouè.

Chien allé ouè diabb épi expliqué-i tout ça ki passé. Diabb dit-i «Compè chien moin ka aidé tout ça ki ni bisoin moin, pas coutté ça moune ka dit, diabb mauvé, diabb fait ci, diabb fait ça, mé lhè ou ka pati, pas dit moin mèci».

Alôs, pou zaffai-ou-là, fait con ou ni l’habitide fait, lhè ou ouè cabritt-bois ka vini, fait con si ou pas quitté-i fait ti la-fêtte-li et à moment ta-là ou ka dit cé quatt’ mots ta-là, zaffai-i ké fait pou an bon ti-brin temps, i pé ké fait la-fêtt épi moune encô.

Ça ki dit ki faitt, chien allé adans bois-a con i té ni l’habitide, cabritt-bois jou ta-là min-nin toutt ti compè-i: dimoiselle, sautt’relle, tac-tac, bêtt-limiè pou fai la fêtt épi chien, yo sérré cô yo bien pou chien pas ouè yo. Chien fait con si ayin pas là, i baissé pantalon-i, lhè i accroupi, cabritt-bois coumencé crié «Pas-caca-là, pas-caca-là». Chien an-nous dit quatt mots-a diabb té ba-i-là. Cabritt-bois pé net, pati con an bougg fou, pèd la tête, pèd la parole, ka voyé cô-i an lè, épi ricoumencé ka crié an sèl bagaille, «pas-caca-là, pas-caca-là». Toutt cé compè-i-là coumencé ri-i. Dépi jou ta-là cabrit-bois rhonte sôti la jounin, ka sôti lan-nuitt, pède la parole, épi sèl bagaille i pé dit atchèlment cé «pas-caca-là, pas-caca-là».

Couillon-nades ka rété pou maîtt yo.

Viré monté